Mikä on Bitcoin ja miten se toimii?

Bitcoinilla tarkoitetaan sekä verkkoa että siinä käytettävää kryptovaraa. Verkko ylläpitää yhteistä tapahtumahistoriaa, ja bitcoin eli BTC on sen avulla siirrettävä omaisuuserä.133, 55 Bitcoinilla ei ole nimettyä liikkeeseenlaskijaa eikä sen arvoa taata.55 Kun nämä asiat erottaa toisistaan, tekninen selitys ei ala vahingossa kuulostaa tuottolupaukselta.

Bitcoinin ymmärtämistä ei tarvitse aloittaa kurssikäyrästä. Hyödyllisempi lähtökohta on selvittää, mitä tapahtumasta kirjataan, kuka tarkistaa kirjauksen ja mitä verkon toiminta jättää kokonaan ratkaisematta. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa siinä, ei valita ostopaikkaa tai arvioida sopivaa sijoitussummaa.

Verkko ei ole sama asia kuin BTC:n hinta

Bitcoin-verkossa vahvistetut tapahtumat tallentuvat lohkoketjuksi kutsuttuun julkiseen, jaettuun tilikirjaan.133 Sen tietojen avulla lompakko voi laskea käytettävissä olevan saldon ja verkko tarkistaa, onko lähettäjällä oikeus käyttää siirrettäviä varoja.133 Kyse on siis yhteisestä tavasta pitää kirjaa siirroista, ei tavallisen yrityksen ylläpitämästä asiakaslistasta.

Julkinen tilikirja ei kuitenkaan kerro, millä hinnalla joku toinen haluaa ostaa bitcoinia. Finanssivalvonnan mukaan bitcoiniin ei liity arvotakuuta, ja kryptovaroihin voi liittyä äärimmäistä arvonvaihtelua.55 Verkon tekninen toimivuus ja omistuksen euroarvo ovat siksi eri arviointikysymyksiä. Sijoituspäätöstä ei voi perustella pelkällä kuvauksella siitä, kuinka kirjaukset syntyvät.

Sama ero kannattaa pitää mielessä, kun vastaan tulee sana hajautettu. Finanssivalvonnan selitteessä hajautus tarkoittaa, ettei kirjauksista päätä yksi keskitetty taho, vaan hyväksyminen perustuu konsensusmekanismiin.55 Sana kuvaa järjestelmän rakennetta. Se ei sellaisenaan vastaa kysymykseen siitä, kuinka suuren taloudellisen riskin olet ottamassa.

Liikkeeseenlaskija ja käyttämäsi palvelu ovat eri asioita

Bitcoinin nimetyn liikkeeseenlaskijan puuttuminen ei tarkoita, etteikö sen ympärillä voisi toimia yrityksiä. Finanssivalvonta kuvaa sekä keskitettyjä kryptopalveluja että mahdollisuutta vertaismaksamiseen ilman säänneltyä palveluntarjoajaa.55 Kun luet Bitcoinista, tarkista siksi, puhutaanko verkon ominaisuudesta vai yrityksen tarjoamasta toiminnosta.

Tämä ero auttaa myös ongelman rajaamisessa. Jos väite koskee esimerkiksi asiakaspalvelua tai palvelun ehtoja, hae vastaus kyseisen toimijan dokumenteista. Verkon tekninen yleisselite ei riitä arvioimaan asiakassuhdetta. Tässä oppaassa ei vertailla palveluja, mutta toimijoiden erottaminen on osa perusteiden ymmärtämistä.

Mitä siirrossa tapahtuu?

Bitcoin-siirrossa verkkoon lähetetään tapahtuma, joka allekirjoitetaan yksityisen avaimen avulla.133 Allekirjoitus on tekninen keino osoittaa oikeus varojen käyttämiseen.133 Tässä ei tarvitse opetella avainten käsittelyä, mutta niiden tehtävä auttaa ymmärtämään, miksi kryptovarojen hallinta poikkeaa tavallisesta palveluun kirjautumisesta.

Lohkoketjuun kirjattu tapahtumahistoria on lompakon näyttämän saldon taustalla.133 Näytöllä näkyvää lukua kannattaa ajatella esityksenä tästä tiedosta, ei erillisenä kolikkokasana puhelimen sisällä. Tämä on käsitteellinen apu, ei ohje siihen, millainen lompakko pitäisi valita tai miten siirto tehdään.

Tapahtuman lähettäminen ja sen vahvistaminen ovat eri vaiheita. Bitcoin.orgin teknisessä selitteessä louhinta kokoaa odottavia tapahtumia lohkoihin, joiden täytyy noudattaa verkon tarkistamia sääntöjä.133 Älä siis rakenna omaa käsitystäsi pelkästään siihen, että käyttöliittymä näyttää siirron lähetetyksi.

Louhinta auttaa verkkoa sopimaan tapahtumahistoriasta

Bitcoin käyttää Proof-of-Work- eli PoW-konsensusmekanismia, johon louhinta kuuluu.55 Louhinnan tehtävänä on vahvistaa odottavia tapahtumia ja auttaa verkon tietokoneita päätymään yhteiseen käsitykseen järjestelmän tilasta.133 Bitcoin.org kuvaa sitä hajautetuksi konsensusjärjestelmäksi.133

Lohkojen järjestystä suojataan kryptografisilla säännöillä, ja aiempaan lohkoon puuttuminen vaikuttaisi myös sitä seuraaviin lohkoihin.133 Tästä ei pidä hypätä väitteeseen, että kaikki Bitcoinin ympärillä tapahtuva olisi turvallista. Finanssivalvonta erottaa kryptovarojen riskeissä esimerkiksi tietoturvauhat, huijaukset ja palveluntarjoajan maksukyvyttömyyden.55 Verkko, käytetty palvelu ja oma toiminta ovat eri tarkastelukohteita.

Hypoteettinen esimerkki: tekniikka vakuuttaa, mutta käyttötarve ei sovi

Kuvitellaan, että lukija perehtyy julkiseen tapahtumahistoriaan ja pitää Bitcoinin toimintatapaa kiinnostavana. Samalla hän suunnittelee käyttävänsä samat rahat lähiajan välttämättömään menoon. Tekninen kiinnostus ei ratkaise sitä, kestääkö hänen taloutensa arvon laskun. Bitcoinin arvotakuu puuttuu, ja kryptovarojen arvonvaihtelu voi olla rajua.55

Tässä kuvitteellisessa tilanteessa järkevä päätös on erottaa opiskelu sijoittamisesta: lukija jatkaa perusteisiin tutustumista sitomatta menoon tarvittavia rahoja bitcoiniin. Esimerkki ei ennusta hinnan suuntaa. Se näyttää, miksi käyttötarkoitus kannattaa kirjoittaa näkyviin ennen kuin tekninen innostus alkaa ohjata rahapäätöstä.

Voit arvioida omaa ymmärrystäsi selittämällä omin sanoin seuraavat asiat:

• Mitä eroa on Bitcoin-verkolla ja BTC-omistuksella?
• Miten julkinen tapahtumahistoria liittyy lompakon näyttämään saldoon?
• Mitä louhinta vahvistaa, ja mitä se ei takaa sijoittajalle?
• Miten toimisit, jos et saisikaan omistuksestasi tarvitsemaasi euromäärää?

Euroopan keskuspankin historiallinen Bitcoin-selite kuvaa bitcoinia spekulatiiviseksi omaisuuseräksi, johon liittyy suuri sijoituksen menettämisen riski.51 Sivun vanhoja sääntelykuvauksia ei tässä käytetä nykyisen oikeussuojan selityksenä. Perusteiden osaaminen auttaa esittämään parempia kysymyksiä, mutta omaan harkintaan on silti sisällytettävä myös sijoitetun summan menettämisen mahdollisuus.