Bitcoinin louhintapooli ja hajautus: kuka tekee työtä ja kuka kokoaa lohkon?
Avoin tarkistustarve:
Louhintapooli yhdistää useiden osallistujien laskentatyötä ja jakaa sen perusteella tuloja sovitun mallin mukaan. Poolin nimi lohkotilastossa ei kuitenkaan yksin kerro, kuka omistaa kaikki laitteet tai kuka on valinnut lohkon tapahtumat. Nämä ovat eri kysymyksiä: laskentatehon tuottaminen, työn koordinointi ja lohkoehdokkaan kokoaminen voivat jakautua eri tavoilla.1
Poolia voi ajatella työn organisointina, ei automaattisesti yhtenä laitetilana tai yhtenä laitteen omistajana. Jos haluat arvioida louhinnan hajautusta, katso sekä sitä, miten työ on jakautunut osallistujille, että sitä, millainen päätösvalta heidän käyttämällään poolilla on. Pelkkä yksi prosenttiluku ei kerro koko rakennetta.
Miksi louhijat liittyvät pooliin?
Lohkon löytäminen on sattumanvaraista. Yksin louhiva osallistuja voi joutua odottamaan pitkään ennen kuin löytää lohkon, kun taas poolissa useiden osallistujien työ yhdistetään ja tuloja jaetaan. Bitcoinin kehittäjäopas kuvaa poolin tarkoitukseksi tasoittaa yksittäisen osallistujan maksujen vaihtelua verrattuna yksin louhimiseen.1
Tasaaminen ei ole lupaus tietystä tulosta. Poolin maksutapa, mahdolliset kulut ja sopimusehdot vaikuttavat yksittäisen osallistujan saamaan määrään. Lisäksi lohkojen löytymiseen ja louhinnan kustannuksiin liittyy epävarmuutta. Lohkoketjussa näkyvä palkkio ei ole sama kuin jokaisen osallistujan nettotulos.1
Mitä poolin jäsen todistaa?
Poolin käyttämässä mallissa laitteet palauttavat niin sanottuja osuuksia eli share-tuloksia. Osuus täyttää poolin asettaman työtä mittaavan tavoitteen, joka on verkon lohkolle asettamaa tavoitetta helpompi. Suurin osa osuuksista ei ole itsessään kelvollinen Bitcoin-lohko, mutta niiden avulla pooli voi arvioida osallistujan tekemää työtä.1
Jos jokin tuloksista täyttää myös verkon tiukemman tavoitteen ja muut lohkon ehdot, lohko voidaan lähettää verkkoon. Osuus ja valmis lohko eivät siis ole synonyymejä. Osuuksien käsittely ja niiden perusteella maksaminen riippuvat käytetystä poolimallista.1
Tämä ero auttaa lukemaan poolin omaa käyttöliittymää. Runsas osuuksien määrä ei tarkoita samaa määrää löydettyjä Bitcoin-lohkoja. Se kertoo poolin hyväksymien työnäytteiden määrästä, jonka tulkintaan tarvitaan myös käytetty osuuksien vaikeustaso ja poolin säännöt.1
Kuka valitsee tapahtumat lohkoon?
Seuraavat ovat kehittäjäoppaan kuvaamia historiallisia työnjakomalleja ja Stratum V2 -määrittelyn mahdollisuuksia, eivät mittausta nykyisistä pooleista. Mitään nimetyn poolin tosiasiallista kokoonpanoa, käyttöönottoa tai tapahtumavaltaa ei ole tässä tarkistettu.1, 7
Kehittäjäopas kuvaa perinteisen Stratum-mallin, jossa pooli antaa louhijalle otsakkeen muodostamiseen tarvittavat tiedot mutta ei koko tapahtumaluetteloa. Sen kuvaamassa mallissa louhija ei voi itse tarkastella tai lisätä louhittavan lohkon tapahtumia. Tämä on tietyn työnjakomallin kuvaus, ei sääntö kaikista nykyisistä pooleista tai protokollaversioista.1
Toisessa oppaan kuvaamassa tavassa getblocktemplate voi antaa tapahtumaluettelon, jota louhintaohjelma voi tarkastella ja joiltakin osin muokata. Stratum V2:n määrittely puolestaan mahdollistaa erilaisia työnjakotapoja: pooli voi jakaa työtä yksipuolisesti tai sitä voidaan käyttää yhdessä erillisten työn ilmoittamisen ja mallien jakamisen protokollien kanssa. Mahdollisuus ei todista, että jokainen pooli olisi ottanut tietyn mallin käyttöön.1, 7
Jos kysymys on juuri tapahtumien valintavallasta, selvitä käytössä oleva ohjelmisto, protokollaversio, mallin ja työn ilmoittamisen toteutus sekä poolin todellinen toimintamalli ja havainnon ajankohta. Pelkkä protokollan nimi tai markkinointiväite ei riitä osoittamaan, kuka valitsee tapahtumat jokaisessa tilanteessa.
Kuvitteellinen poolitilasto
Kuvitellaan, että lohkoselain merkitsee useita viimeaikaisia lohkoja saman poolin nimelle. Tilasto voi kertoa, että lohkojen merkinnät on liitetty tähän pooliin tarkastelujaksolla. Siitä ei kuitenkaan seuraa suoraan, että pooli omistaa kaikki laskentaa tehneet laitteet. Eri osallistujat ovat voineet tarjota työtä poolille.1
Kuvitellaan myös, että samat osallistujat käyttäisivät järjestelyä, jossa pooli valitsee lohkoehdokkaan tapahtumat. Omistus voisi silloin olla hajautunut usealle taholle samalla kun tapahtumien valinta on keskittyneempää. Jos työnjako olisi toinen, johtopäätös voisi olla erilainen. Kuvitteellinen esimerkki ei kuvaa tiettyä poolia.
Näin luet poolikuvaajaa
Tarkista kuvaajan ajanjakso ja menetelmä. Kuvaako se lohkoista tehtyä arviota vai poolien itse ilmoittamaa laskentatehoa? Selvitä myös, miten lohkot yhdistetään poolin nimeen ja mitä tehdään tunnistamattomille lohkoille. Eri menetelmät eivät välttämättä tuota samaa tulosta, ja lyhyen jakson sattumanvarainen vaihtelu voi vaikuttaa osuuksiin.1
Älä sekoita poolin osuutta verkon laskentatehosta suoraan laitetoimittajien, sähkönkäytön tai laiteomistajien osuuksiin. Nämä vaativat erilliset tiedot. Myöskään suuri tai pieni pooliosuus ei yksin todista, kuinka helposti yksittäiset osallistujat voivat vaihtaa poolia tai millainen valta niillä on oman ehdokkaansa sisältöön.
Lue tilaston yhteydessä myös sen laatijan kuvaus aineiston rajoista. Jos menetelmää ei kerrota, prosenttiosuutta ei voi tulkita varmana omistuksen mittana.
Hyvä kysymys ei siis ole vain ”mikä pooli löysi lohkon?”, vaan myös ”kuka tuotti työn, kuka rakensi ehdokkaan ja mihin aineistoon arvio perustuu?”. Näin tilasto kertoo enemmän kuin pelkän nimilistan, ilman että sille annetaan sellaista tarkkuutta, jota se ei tarjoa.