Impermanent loss: miksi likviditeettipoolin tuottoa verrataan hallussapitoon?

Impermanent loss tarkoittaa likviditeettipoolin aseman arvon eroa verrattuna tilanteeseen, jossa samat talletetut omaisuuserät olisi vain pidetty hallussa. Ero syntyy, kun poolin sisältämien tokenien keskinäinen hintasuhde muuttuu ja pooli vaihtaa omaisuuserien määriä. Se ei tarkoita automaattisesti, että pooliosuuden arvo olisi laskenut euroissa tai että koko sijoitus olisi menetetty.

Vertailu on hyödyllinen, koska poolista nostettava kori ei hintaliikkeen jälkeen välttämättä sisällä samoja määriä kuin alkuperäinen talletus. Uniswapin ohje kuvaa ilmiötä tokenien hintojen muutoksena ja selittää poolin vaihtosuhteen yhteyttä niin sanottuun vakiotulon kaavaan. 1

Tässä oppaassa lasketaan yksinkertaistettu esimerkki. Se ei kuvaa kaikkia poolityyppejä eikä ole tuottoennuste tai suositus tallettaa varoja.

Aloita vertailukorista

Kun arvioit pooliin tallettamisen tulosta, kysy ensin, mihin sitä verrataan. Tässä vertailukohta on sama tokenimäärä, joka olisi talletettu pooliin, pidettynä sen sijaan muuttumattomana lompakossa. Molemmat vaihtoehdot arvostetaan samaan aikaan samoilla esimerkin markkinahinnoilla.

Vertailu ei siis ole poolin arvo vastaan alkuperäinen euromäärä. Jos molemmat tokenit ovat kallistuneet, pooliasema voi olla euromääräisesti voitolla mutta silti pienempi kuin hallussapidetyn korin arvo. Jos hinnat ovat laskeneet, molemmat korit voivat olla alkuperäistä arvottomampia. Suhteellinen ero ja absoluuttinen arvonmuutos vastaavat eri kysymyksiin.

Uniswapin ohjeen mukaan poolin vaihdoissa yhtä tokenia otetaan poolista ja toista annetaan tilalle. Vakiotulon mallissa määriä kuvataan kaavalla x × y = k. Käytännön toteutukset ja likviditeetin hintavälit voivat kuitenkin poiketa tämän artikkelin pelkistetystä esimerkistä. 1

Vertailukorin idea on yksinkertainen: kirjoita alkuperäiset tokenmäärät muistiin ja kuvittele ne ennalleen. Sen jälkeen laske, mitä poolista nostettavat tokenmäärät olisivat saman ajankohdan hinnoilla. Ero ei edellytä todellista nostoa, mutta se kertoo, millainen ero tarkasteluhetkellä olisi näillä oletuksilla.

Hypoteettinen esimerkki: toisen tokenin hinta kaksinkertaistuu

Oletetaan yksinkertainen, koko hintavälillä toimiva kahden tokenin vakiotulopooli. Alussa talletat yhden A-tokenin ja 1 000 B-tokenia. A:n hinta on 1 000 euroa ja B:n hinta yksi euro, joten kumpaakin puolta on alussa 1 000 euron arvosta. B:n eurohinta pysyy esimerkissä samana.

Oletetaan lisäksi, ettei kaupankäyntipalkkioita, muita palkkioita, verkkomaksuja tai veroja ole. Poolissa ei tapahdu muita muutoksia kuin hintasuhdetta seuraava tasapainotus, ja poolin hinta vastaa lopussa ulkoista markkinahintaa. Nämä ovat laskennan oletuksia, eivät kuvaus todellisesta palvelusta.

A-tokenin hinta nousee 2 000 euroon, kun B on edelleen yhden euron arvoinen. Jos olisit pitänyt alkuperäisen korin hallussa, sinulla olisi edelleen yksi A ja 1 000 B:tä. Niiden yhteenlaskettu arvo olisi 3 000 euroa.

Poolissa määrät ovat eri. Vakiotulon ja uuden hintasuhteen perusteella osuuttasi vastaava kori sisältää noin 0,7071 A:ta ja 1 414,21 B:tä. A-osan arvo on noin 1 414,21 euroa ja B-osan arvo noin 1 414,21 euroa. Yhteensä poolikori on noin 2 828,43 euroa.

Poolikorin ja hallussapidetyn korin ero on siten noin 171,57 euroa eli noin 5,72 prosenttia hallussapidetyn korin 3 000 euron arvosta. Luvut on pyöristetty; laskenta perustuu tämän esimerkin omiin oletuksiin. Poolikori on silti arvokkaampi kuin alkuperäinen 2 000 euron talletus. Tässä tilanteessa kyse on siis suhteellisesta alisuoriutumisesta, ei 171,57 euron laskusta alkuperäiseen euromäärään nähden.

Miksi tokenmäärät muuttuvat?

Yksinkertaistetussa mallissa hinnan noustessa poolista vaihdetaan A:ta pois ja B:tä tulee tilalle, kunnes oletettu uusi hintasuhde saavutetaan. Pooliosuus edustaa näiden vaihtojen jälkeen pienempää määrää A:ta ja suurempaa määrää B:tä. Hallussapidon vertailukorissa määriä taas ei muuteta.

Tämä selittää eron ilman, että tarvitsisi olettaa varojen kadonneen. Poolikori sisältää vähemmän juuri sitä tokenia, jonka hinta nousi suhteessa toiseen. Vastaavasti toisenlainen hintaliike muuttaa korin koostumusta toiseen suuntaan. Suhteellisen hinnan muutos on vertailussa keskeinen, ei pelkästään se, näyttävätkö tokenien hinnat euroissa nousevan tai laskevan.

Vakiotulon mallin perusajatus on kaava x × y = k: kun toisen tokenin määrä pienenee, toisen määrä kasvaa siten, että tulo säilyy mallin oletuksissa samana. Uniswap käyttää tätä kaavaa poolien toiminnan selittämiseen. Todelliset palkkiot ja tietyn protokollaversion toteutus pitää kuitenkin huomioida erikseen. 1

Jos molempien tokenien hinnat muuttuvat samassa suhteessa, niiden keskinäinen hintasuhde ei tässä yksinkertaisessa mallissa muutu. Se ei kuitenkaan poista yhteistä markkinariskiä: koko korin arvo voi samalla laskea. Toisaalta eurohinnoista vain toinen voi pysyä ennallaan, kuten esimerkissämme.

Mitä sana impermanent tarkoittaa?

Nimi viittaa siihen, että vertailuero ei ole välttämättä pysyvä niin kauan kuin asema pysyy poolissa. Yksinkertaisessa koko hintavälin mallissa ilman kuluja ja muita muutoksia alkuperäiseen hintasuhteeseen palaaminen poistaa tämän mallin hintasuhteesta johtuvan vertailueron. Paluu ei ole kuitenkaan varmaa eikä siihen ole määräaikaa. Uniswapin ohje muistuttaa, että hinta saattaa palata alkuperäiselle tasolle tai olla palaamatta. 1

Jos nostat aseman silloin, kun kori eroaa alkuperäisestä vertailukorista, saat senhetkiset poolin tokenmäärät. Pelkkä odottaminen ei siis ole lupaus paremmasta tuloksesta. Hinnat voivat jatkaa muuttumistaan ja samalla myös hallussapidon vertailuarvo muuttuu.

Sanaa tappio käytetään tässä verrattuna hallussapitoon. Se ei yksin kerro verotuksen realisoinnista tai siitä, syntyykö verotuksessa vähennyskelpoinen tappio. Verokohtelu on selvitettävä erikseen omien tapahtumien, ajantasaisen ohjeistuksen ja tarvittaessa veroasiantuntijan avulla.

Entä palkkiot ja muut kulut?

Poolin suhteellista hintavaikutusta ei pidä sekoittaa kokonaistulokseen. Mahdolliset kaupankäyntipalkkiot tai muut palkkiot voivat parantaa pooliaseman tulosta verrattuna pelkkään hintavaikutukseen, mutta niiden määrä ei ole taattu. Vastaavasti verkkomaksut ja muut kulut pienentävät nettotulosta. Vertailu on mielekäs vasta, kun molempien vaihtoehtojen olennaiset kustannukset ja tuotot on otettu mukaan samoilla periaatteilla.

Jos esimerkiksi pooliosuuteen kertyy palkkiota, tarkista näkyykö se ilmoitetussa aseman arvossa vai erillisenä saatavana. Muuten saman erän voi vahingossa laskea kahteen kertaan. Tarkista myös, missä tokenissa palkkio kertyy ja millä hinnalla arvostat sen vertailuhetkellä.

Talletuksen ja noston yhteydessä voi syntyä erillisiä kuluja. Ne eivät kuulu yllä olevaan 5,72 prosentin vertailueron laskelmaan. Eivät myöskään mahdolliset vero- tai vaihtoseuraamukset kuulu siihen. Jos haluat vertailla todellista nettotulosta, kirjaa tapahtumat ja tarkista niiden käsittely erikseen.

Miksi oma poolisi voi käyttäytyä eri tavalla?

Esimerkki olettaa yhtä suuret alkuarvot ja likviditeetin koko hintavälille. Keskitetyn likviditeetin asemassa käyttäjä valitsee tietyn hintavälin, joten aseman koostumus ja vertailutulos voivat poiketa olennaisesti yksinkertaisesta mallista. Uniswapin ohje käsittelee erikseen hintavälin merkitystä ja toteaa, että keskitetty likviditeetti voi lisätä ilmiön todennäköisyyttä. 1

Myös poolin painot, tokenien ominaisuudet, palkkioiden kertyminen ja protokollan versio muuttavat laskennan lähtökohtia. Älä sovella esimerkin prosenttia suoraan toiseen pooliin. Tarkista oman aseman tiedot ja kyseisen protokollan ajantasainen dokumentaatio.

Pooliin liittyy tämän vertailun lisäksi muitakin riskejä. Hintasuhteesta laskettu ero ei kuvaa esimerkiksi sitä, toimiiko älysopimus odotetusti tai pystyykö tokenin myymään toivottuun hintaan. Korkealta näyttävä palkkioprosentti ei yksin vastaa näihin kysymyksiin eikä takaa positiivista nettotulosta.

Yksi prosentti ei kerro koko asemasta

Jos palvelu näyttää pelkän prosentuaalisen impermanent loss -arvion, tarkista ensin, mihin se on suhteutettu. Tässä esimerkissä jakajana käytetään hallussapidon vertailuarvoa tarkasteluhetkellä, ei alkuperäistä talletusta. Eri jakaja tuottaisi eri prosenttiluvun samasta euromääräisestä erotuksesta.

Varmista myös, lasketaanko näytössä palkkiot mukaan. Voit pitää hintasuhteen vaikutuksen ja palkkiot erillisinä riveinä ja yhdistää ne vasta lopussa. Näin näet, parantuuko vai heikkeneekö vertailu kustannusten jälkeen. Jos puuttuva tieto estää laskelman, merkitse se puuttuvaksi sen sijaan että täytät aukon oletetulla tuotolla.

Tarkista vertailuajankohta ja yksiköt

Vertailun molemmat korit on arvostettava samalla hetkellä. Jos käytät hallussapidon arvossa aamun hintaa ja pooliasemassa illan hintaa, saat mukaan myös ajankohtien välisen hintaliikkeen. Silloin erotusta ei voi pitää pelkästään poolin rakenteesta johtuvana erona. Sama ongelma syntyy, jos toisessa korissa käytetään tokenin markkinahintaa ja toisessa erilaista arvostusta ilman selitystä.

Merkitse lisäksi, sisältääkö poolin näyttämä arvo kertyneet mutta vielä nostamattomat palkkiot. Jos näkymä ei erittele niitä, kokonaistuloksen laskennassa on epävarmuutta. Tallenna lähtötilanne ja myöhemmät tapahtumat niin, että voit tarvittaessa palata laskelmaan. Tietojen kirjaaminen ei itsessään ratkaise verotusta tai takaa hintatietojen virheettömyyttä.

Laskelman tulos on aina tilannekuva. Esimerkissä laskettu ero ei kerro, mitä tapahtuu seuraavaksi, ja todellisen aseman nostohetken toteutunut arvo voi poiketa aiemmin arvioidusta. Tarkista myös, että laskuri todella olettaa saman poolityypin ja hintavälin kuin oma asemasi. Jos laskurin oletuksia ei kerrota, pelkkä prosenttiluku on heikko pohja päätökselle.

Näin teet oman vertailun

• Kirjaa talletuksen tokenmäärät ja tarkasteluhetken hinnat. Laske alkuperäisen korin arvo samoilla hinnoilla.
• Selvitä, mitä määriä pooliasemasta kyseisellä hetkellä voisi nostaa, ja arvosta ne samoilla hinnoilla.
• Laske poolikorin ja hallussapidon erotus. Pidä se erillään alkuperäisen euromäärän muutoksesta.
• Lisää mahdolliset palkkiot ja vähennä kulut vain kerran. Merkitse erikseen epävarmat erät ja veroselvitystä vaativat tapahtumat.
• Tarkista, sopivatko esimerkin oletukset poolisi rakenteeseen. Jos eivät sovi, käytä kyseisen toteutuksen mukaista laskentaa tai pyydä asiantuntija-apua.

Hyvä vertailu kuvaa vain valittua ajankohtaa ja käytettyjä oletuksia. Se ei kerro etukäteen, kumpi vaihtoehto olisi tulevaisuudessa parempi. Se näyttää, mikä osa tarkasteluhetken erosta johtuu poolin muuttuneesta tokenkorista ja mitä muuta lopullisen tuloksen arviointiin vielä tarvitaan.